Etusivu
|
Toimitusehdot
|
Yhteystiedot
Hae:
0 tuotetta ostoskorissa
Ostoskori (0 tuotetta)
Oulun yliopiston väitöskirjat
Terveyttä ruoasta! -materiaalit
Oulun yliopiston väitöskirjat
ELÄMÄNKULKUTIETOISEN IKÄJOHTAMISEN VAIKUTUS TERVEYSALAN ERI-IKÄISEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIIN, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1491
ISBN-10:
978-952-62-2091-8
Kieli:
suomi
Kustantaja:
Oulun yliopisto
Oppiaine:
Lääketiede
Painosvuosi:
2018
Sijainti:
Print Tietotalo
Sivumäärä:
136
Tekijät:
ERVASTI TYTTI-MAARIT
20.00 €
Tutkimuksessa muodostettiin Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli terveysalalle. Malli on hyödynnettävissä terveysalalle valtakunnallisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää miten Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin mukainen johtaminen vaikuttaa terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin, sekä kuvata sairauspoissaolo- ja eläköitymismääriä ennen ja jälkeen intervention. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta: 1) kuvattiin kirjallisuuden perusteella aiempia ikäjohtamisen toimintamalleja, 2) kuvattiin terveysalan eri-ikäisen henkilöstön ikäjohtamiskeinoja ja ikäjohtamistarpeita laadullisen aineiston perusteella, ja 3) kuvattiin ja selitettiin elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutusta terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin interventiotutkimuksella, johon kuului alkumittaus ja vuoden kuluttua seurantamittaus ja kuvattiin sairauspoissaolojen ja eläköitymisten määriä ennen ja jälkeen intervention. Osatutkimusten 1 ja 2 perusteella muodostettiin Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli. Osatutkimusten 2 ja 3 aineistot kerättiin yhden keskussairaalan operatiivisen toimialueen lääkäri- ja hoitohenkilöstöltä vuosina 2014 (N = 702) ja 2016 (N = 764). Vaiheen 2 aineisto analysoitiin induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto tilastollisin monimuuttujamenetelmin. Lisäksi kerättiin työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon tilastoista tietoja henkilöstön sairauspoissaoloista ja eläköitymisestä. Hoitajat ja lääkärit arvioivat työhyvinvoinnin toteutumista osapuilleen samansuuntaisesti. Iän ja työhyvinvoinnin osa-alueiden välistä tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut. Elämänkulkutietoisen ikäjohtamismallin mukainen toiminta vaikutti työhyvinvointiin siten, että esimiestyön koettiin parantuneen vuodesta 2014 vuoteen 2016 ja työhyvinvoinnin muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,001). Sairauspoissaolo- ja eläköitymismäärissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ennen ja jälkeen intervention. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveysalan eri-ikäisen henkilöstön johtamisessa. Tutkimuksessa muodostettua Elämänkulkutietoista ikäjohtamisen toimintamallia hyödyntämällä terveysalan esimiehet voivat paremmin huomioida eri-ikäisen henkilöstönsä tuen tarpeita osaamisen johtamisessa, työkyvyn ylläpitämisessä, sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstöjohtamisessa, koulutuksessa, sekä työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen tutkimuksessa.
Takaisin
