Hae:

Oulun yliopiston väitöskirjat

KUN TYÖ TULEE HYMYILLEN KOTIIN, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS E Scientiae Rerum Socialium 181

Kieli:	suomi
Kustantaja:	Oulun yliopisto
Oppiaine:	Kasvatustiede
Painosvuosi:	2018
Sijainti:	Print Tietotalo
Sivumäärä:	402
Tekijät:	VÄLIMÄKI ANNA-LEENA

38.50 €

Perhepäivähoito on globaali lasten päivähoidon muoto, joka lähinnä pohjoisissa hyvinvointivaltioissa on ollut osana virallista päivähoitojärjestelmää. Kuntien ylläpitämää perhepäivähoitoa on Suomessa ollut 1960-luvun puolivälistä alkaen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kirjoittaa suomalaisen perhepäivähoidon historia noin 50 vuoden ajalta eli alkuajoistaan 2010-luvulle saakka. Sitä ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimus on tutkimuskohteensa ja tutkimusnäkökulmansa takia monitieteinen. Se on kasvatustiedettä ja siinä erityisesti varhaiskasvatusta. Se on myös historiatiedettä ja yhteiskuntapolitiikkaa. Tutkimusaineisto muodostuu julkishallinnon säädöksistä, ohjeista, tilastoista sekä valtiopäiväkeskusteluista. Toinen keskeinen tutkimusaineisto muodostuu kuntien ja järjestöjen arkistomateriaaleista. Kolmantena aineisto-osiona on alan tutkimus- ja muu kirjallisuus sekä aikalaislehdistö. Neljäntenä ja tätä tutkimusta varten kerättynä tutkimusaineistona on laajan kuntakierroksen yhteydessä kerätty haastattelumateriaali. Analyysi on ollut sisällön analyysia. Tutkimuksen taustana on sosiaalisen ekologian teoria. Tutkimus syventää perhepäivähoidon osalta vuonna 1998 tekemääni väitöskirjaa ja on siihen nähden postdoc-tutkimus. Tutkimus tuotti ensinnäkin yksityiskohtaisen tiedon ja tarinan siitä, millä tavoin ja keiden toimesta perhepäivähoito tuotiin hyvinvointivaltion piiriin ja osaksi vuoden 1973 päivähoitolakia. Perhepäivähoito oli tuolloin kehkeytymisaikanaan kollektiivisen mielenkiinnon kohteena. Keskeiset toimijat olivat valtion ohella järjestöjä, kuntia, opiskelijoita ja aikalaislehdistöä. Tutkimus myös paikantaa perhepäivähoidon aseman päivähoitolain aikaisessa hallinnon tuottamassa päivähoitokokonaisuudessa sekä tarkastelee sen asemaa varhaiskasvatuslaissa. Kolmas tutkimusnäkökulma muodostuu perhepäivähoidon piirissä toimineiden kokemuksellisesta tiedosta niin reflektiona rakenteisiin kuin työn kehittämiseen. Erityisesti noin sadan perhepäivähoitajan kuvaamana muodostuu käsitys perhepäivähoidon omaleimaisesta varhaiskasvatuksesta. Tutkimuksessa pohditaan myös perhepäivähoidon tulevaisuutta.

Takaisin