Punamustan verkkokauppa
    Hae: 
      0 tuotetta ostoskorissa  

Oulun yliopiston väitöskirjat




AXEL ADOLF LAURELL JA OIKEAN TEOLOGIAN MYYTTI, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 135


ISBN-13:978-952-62-1076-6 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Oulun yliopisto 
Oppiaine:Humanistinen tiede 
Painosvuosi:2016 
Sijainti:Print Tietotalo 
Sivumäärä:298 
Tekijät:LUUKKANEN TARJA-LIISA 

25.00 €

Väitöskirjani tarkastelee Lauantaiseuran jäsenen ja Helsingin yliopiston dogmatiikan ruotsinkielisen professorin Axel Adolf Laurellin (1800-1852) näkemyksiä ja toimintaa 1830-luvulta 1850- luvun alkuun sekä autonomian kaudesta kertovaa suomalaisen teologian oppitraditiota. Laurell on yksi tämän oppitradition vähättelemistä 1800-luvun teologeista. Teologinen tiedekunta sekä luterilaisen kirkon arkkipiispa E. G. Melartin yrittivät 1830-luvulla torjua Laurellin professorinvirasta hylkäämällä hänen väitöskirjansa, jonka vastaväittäjä oli jo hyväksynyt. Hänellä oli kuitenkin yliopiston professorikunnan enemmistön tuki, ja Nikolai I nimitti hänet dogmatiikan professoriksi. Teologian oppitraditiota, historiallisista lähteistä piittaamatonta keksittyä historiaa, kutsutaan tässä tutkimuksessa Oikean teologian myytiksi. Se on hahmoteltu soveltaen Roland Barthesin ja eräiden nationalismitutkijoiden myyttitulkintoja. Myytti on arvioinut aiempien tutkijoiden tieteellistä merkittävyyttä sen perusteella miten he suhtautuivat herännäisyyteen ja olivatko he suomenkielisiä. Myytin keskeinen muotoilija oli historian professori Ernst Gustaf Palmén ja sen syntyedellytyksenä olivat suomalaisen yliopistoherännäisyyden muuttuminen beckiläiseksi raamattufundamentalismiksi 1850-luvulta alkaen sekä lähdetutkimuksen laiminlyöminen. Aiempien tutkijoiden tulkintaa autonomian kauden teologiasta toistettiin sittemmin vuosikymmenestä toiseen tarkistamatta heidän tulkintojensa paikkansapitävyyttä alkuperäislähteistä. Laurellin luennoista säilynyttä käsikirjoitusaineistoa on käytetty selvittämään mitä hän opetti Helsingin yliopiston teologian opiskelijoille. Yksi luentojen keskeinen aihe oli saksalaisen rationalismi- supranaturalismi -kiistan käsittely. Luennot viittaavat siihen, että Laurell edusti välitysteologiseksi kutsuttua koulukuntaa, joka nimensä mukaisesti pyrki edustamaan välittävää kantaa näiden kahden välillä. Laurell oli aikansa merkittävin suomalainen pedagogi, Helsingfors Lyceumin johtaja ja yksi sen perustaja, koulutukseltaan teoreettisen filosofian dosentti ja aikansa maltillinen, kristillisestä luomisuskosta kiinnipitänyt rationalisti, joka hegeliläisyydestä luovuttuaan kiinnostui empiirisestä tutkimuksesta. Laurellin ajattelussa näkyy monelle muullekin 1800-luvun alkupuolen toimijalle tyypillinen hegeliläisten ja herderiläisten vaikutteiden rinnakkaisuus. Teologina Laurell edusti näkemystä, jonka mukaan yliopistoteologia on uskonnon tarkastelua, ei yliopistossa tapahtuvaa uskonnonharjoitusta.


Takaisin