Hae:

Oulun yliopiston väitöskirjat

MUSIIKKIPSYKOTERAPIA, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1248

ISBN-13:	978-952-62-0435-2
Kieli:	suomi
Kustantaja:	Oulun yliopisto
Oppiaine:	Lääketiede, psykiatria
Painosvuosi:	2014
Sidosasu:	pehmeäkantinen
Sijainti:	Print Tietotalo
Sivumäärä:	162
Tekijät:	ALANNE SAMI

20.00 €

Tutkimuksessa esitellään musiikkipsykoterapian teoreettinen viitekehys pohjautuen psykoanalyyttisiin teorioihin ja psykodynaamiseen psykoterapiaan. Kliinisestä näkökulmasta käydään läpi musiikkipsykoterapian keskeisiä tutkittuja työskentelytapoja, menetelmiä ja tekniikoita. Musiikkipsykoterapia kehittyi 1960- ja 1970-luvuilla Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa Juliette Alvinin, Mary Priestleyn ja Helen Lindqvist Bonnyn tekemän musiikkiterapian myötä. Psykodynaamisen musiikkiterapian ja psykoterapian tutkimuksia, todettua vaikuttavuutta ja hoitomenetelmien soveltuvuutta arvioidaan erilaisten psykopatologioiden ja mielenterveysongelmien, kuten psykoosisairaudet, skitsofrenia, masennus, ahdistus, traumat, kielelliset, emotionaaliset ja käytösongelmat aikuisten ja lasten lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Psykoterapian tutkimusta, yleisiä tutkimusmenetelmiä, musiikkipsykoterapian mielen teoriaa ja kliinistä prosessia tarkastellaan kriittisen teorian ja tiedon intressien näkökulmista yksilön kokemuksellisena emansipatorisena valistumisena (Habermas 1968). Musiikilla ja musiikkipsykoterapeuttisella työskentelyllä nähdään olevan tietoisuuden ja itsekokemuksellisen tiedon lisääntymisen, pathos, myötä hoidollisia muuntavia merkityksiä ja vaikutuksia yksilöllisten psyykkisten rakenteiden ja kehityshistorian kannalta. Vapautumista esimerkiksi musiikin avulla ahdistavista ja pakottavista sosiaalis-kulttuurillista normeista sekä yhteiskunnan tai yhteisön yksilölle sijoittamista paineista, torjutuista ristiriidoista ja taakoista, mitkä altistavat psyykkiselle oirehdinnalle ja sairastumiselle, pidetään tärkeänä. Musiikkipsykoterapeuttisessa työskentelyssä nähdään mahdollisuus vuorovaikutuksen luomiseen ”kulttuurillisena dialogina” eri asiakasryhmien kanssa, mikä voi auttaa sosiaalisessa voimaantumisessa ja integroitumisessa. Musiikkipsykoterapian teorialla ja menetelmillä, praxis, musiikin tunteiden purkamisella ja kuvaamisella puhutun kielen kaltaisena esittävänä muotona ajatellaan olevan ikiaikainen historiallinen jatkumo aina Aristoteleen kirjoituksista modernin ajan musiikkiterapian pioneerien, nykyisten tutkijoiden sekä musiikkipsykoterapeuttien työhön. Tässä yhteydessä musiikkipsykoterapialla psykoterapian muotona ja suuntauksena on musiikillinen ethos omana erityisalanaan. Musiikillisen tunnekokemuksen ainutkertaisen yksilöllisen merkityksen tutkiminen erottaa sen muista psykoterapioista ja niiden tutkimuksesta.

Takaisin