Hae:

Oulun yliopiston väitöskirjat

ALUEIDEN TYÖLLISYYDEN RAKENNE JA KEHITYS TAVARANTUOTANNON JA PALVELUJEN VUOROVAIKUTUKSESSA, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS G Oeconomica 52

ISBN-13:	978-951-42-9466-2
Kieli:	suomi
Kustantaja:	Oulun yliopisto
Oppiaine:	Talous
Painosvuosi:	2011
Sidosasu:	pehmeäkantinen
Sijainti:	Print Tietotalo
Sivumäärä:	189
Tekijät:	AINALI SAARA

20.00 €

Tässä tutkimuksessa analysoidaan tavarantuotannon ja palvelujen merkitystä alueiden työllisyy-dessä. Osana tutkimusta on laadittu alueellinen panos-tuotosmalli, jossa toimialojen työllisyysmääräytyy niiden omasta ja toistensa loppukysynnästä, työn tuottavuudesta sekä toimialojen tuo-tanto-, tulo- ja kulutusriippuvuuksista. Empiirisissä tuloksissa päähuomio on alueiden työllisyy-den vuoden 2002 rakenteessa ja sen jälkeisellä viisivuotiskaudella tapahtuneissa muutoksissa. Tutkimuksessa on edustettuna neljä Suomen maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappija Uusimaa. Alueiden erikoistuminen aiheuttaa eroja sekä niiden työllisyyden rakenteeseen ettäkehitykseen. Tutkimuksen tuloksissa on paneuduttu yksityiskohtaisimmin Pohjois-Pohjanmaa-han, joka on kahden viime vuosikymmenen kuluessa erikoistunut vahvasti sähkötekniseen teolli-suuteen. Kainuussa ja Lapissa keskeisiä toimialoja ovat alkutuotanto, perusteollisuus ja yhteis-kunnalliset palvelut. Uusimaa valtakunnallisena palvelukeskittymänä poikkeaa tuotantoperustal-taan selvästi pohjoisista maakunnista. Kaikilla neljällä alueella vienti ja julkinen kulutus yhdessä ovat ylläpitäneet noin 80 prosent-tia työllisyydestä vuonna 2002. Pohjois-Pohjanmaalla sähköteknisen teollisuuden viennillä ontärkeä asema myös palvelujen työllisyydessä. Julkisen kulutuksen merkitys on suurin Kainuussaja Lapissa. Uudellamaalla keskeinen asema työllisyydessä on yksityisillä palveluilla. Kaikkienalueiden työllisyydestä yhteensä viidenneksen turvaavat pääoman bruttomuodostus sekä kotita-louksien eksogeeninen kulutus. Tämän, alueiden tuotannosta riippumattoman kulutuksen tulope-rustaa ovat eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja muut tulonsiirrot, joilla on suurin merkitys pienis-sä maakunnissa. Loppukysyntä on keskeinen taustavaikuttaja työllisyyden tulevassa kehityksessä, joten senalueelliset kehitysnäkymät tulisi ottaa talouspolitiikassa huomioon. Vahvoilla, vientiin suuntau-tuneilla alueilla taustatuki yrityksille ja suhdannepolitiikka saattavat riittää. Sen sijaan pienissäja perifeerisissä maakunnissa riittävän kysynnän ylläpitäminen edellyttää pysyvää ja laaja-alais-ta vaikuttamista. Sen yhteisenä pyrkimyksenä tulee olla alueen tuotanto- ja tuloperustan vahvis-taminen.

Takaisin