Hae:

Oulun yliopiston väitöskirjat

YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN VALINNAT METSÄNHOIDOSSA 2000-LUVUN SUOMESSA, ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 101

ISBN-13:	978-951-42-9678-9
Kieli:	suomi
Kustantaja:	Oulun yliopisto
Oppiaine:	Kulttuuri, taide
Painosvuosi:	2011
Sidosasu:	pehmeäkantinen
Sijainti:	Print Tietotalo
Sivumäärä:	292
Tekijät:	KASANEN MERVI

25.00 €

Tässä ympäristöantropologisessa tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien perusteluita jakäsityksiä metsänhoidon vaiheista ja metsänhoitoon vaikuttavista tekijöistä haastattelemalla 24Pohjois-Pohjanmaalla metsää omistavaa metsänomistajaa vuosina 2005–2007. Myös metsäalanammattilaisten käsityksiä selvitettiin käyttäen aineistona lähinnä vuosina 1999–2002 kerättyjä”Metsäammatit metsätalouden murroksessa” -hankkeen haastatteluita. Laadullisen aineistonavulla selvitettiin erityisesti jaksolliseen ja jatkuvaan metsänkasvatukseen liittyvää päättelyä.Metsänomistajien käsityksiä verrattiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsän-hoidon suosituksiin. Aineistona olivat myös neljän eri puolilla Suomea tapahtuneen metsän-uudistamista ja hakkuita koskeneen oikeustapauksen asiakirja-aineistot vuosilta 2004–2008. Analyysissä hyödynnettiin kolmea näkökulmaa: poliittista ekologiaa, kognitiivista antropolo-giaa ja toimijaverkkoteoriaa. Poliittisen ekologian näkökulmassa metsänomistajien käsityksiätarkasteltiin osana Suomen metsätalouden ja metsäkeskustelun historiallista kehitystä. Kognitii-visen antropologian kulttuuristen mallien käsitettä käyttäen haastatteluaineistosta nostettiin esiinkaksi yleistävää ajattelumallia: vaihtoehtoisen metsänhoidon malli ja vakiintuneen metsänhoi-don malli. Vakiintuneen metsänhoidon malli mukaili Hyvän metsänhoidon suosituksissa esitet-tyä metsänhoidon linjaa. Vaihtoehtoisen metsänhoidon malli erosi suosituksista osittain. Käsi-tykset metsänhoidon luonnonmukaisuudesta, metsänhoidon vaiheiden toteutuksesta ja taloudelli-sen kannattavuuden muodostumisesta metsänomistajien kannalta poikkesivat näissä malleissatoisistaan joiltakin osin. Haastateltujen käsityksiä ei voinut jaotella aina kaikilta osiltaan vaintoiseen malliin kuuluvaksi. Toimijaverkkoteoria jäsensi erityisesti oikeustapausaineistoja, joissatiivistyivät kulttuurisissa malleissa esiintyneet käsitykset metsänhoidosta. Aineistossa esitetynkritiikin pohjalta metsähallinnoinnissa olisi huomioitava metsänomistajien vaihtelevat käsitykset ja tarpeet entistä monipuolisemmin.

Takaisin